Yksi kauneimmista näkymistä Italiassa on sumuinen aamuvalo kun kadut ovat vielä hiljaisia. Ensimmäiset matkaajat astuvat sisään rautatieaseman kuppilaan ja ”portafiltron” kopautuksen ääni rikkoo neitseellisen aamun täyteen elämään. Bolognan asemalla on kaikenmaailman kalastelijat jo liikkeellä. Raiteilla odottaa paikallisjuna Marzabottoon tai etruskikaupunki Kainuaan (Museo Nazionale Etrusco Pompeo Aria e L’antica città di Marzabotto).
Etruskit olivat antiikin kansa, joka asutti Pohjois-Laziota, Toscanaa, Padanan tasankoa ja Campaniaa. Pohjois-Apenniineilla kukoisti jo 900 vuotta eaa. Villanova-kulttuuri ja sen myötä kehittynyt etruskikulttuuri noin 700–300 eaa.
Padanassa etruskien keskus oli Felsina eli nykyinen Bologna. Läheisellä Misanon tasangolla oli myös toinen asutuskeskittymä, etruskien pyhä kaupunki Kainua.
Länsimaisen kaupunkikulttuurin kehto
Rein-joen varrella sijaitseva, vuorten suojaama tasanko oli oivallinen paikka rakentaa kaupunki. Kainuasta kehkeytyikin esiurbaaninen kauppakaupunki tieverkostoineen, hydrauliikkajärjestelmineen ja metallipajoineen. Etruskit olivat taitavia koru- ja metalliseppiä ja pronssinvalajia. Käytössä oli myös ”antiikin raha”, metallinen lingotti.
Kauppaa käytiin niin Tyrennian- kuin Adrianmeren suuntaan ja myös kelttien kanssa. Alueella on merkkejä etruskien ja kelttien yhteiskulttuurista, joka ei aina ollut vapaaehtoista. Lopulta kelttien invaasio tuhosi alueen etruskikulttuurin (n. 450 eaa.), myös osa haudoista on gallialaisia.
Pyhäkkö ja nekropolit
Kainua jakaantui kahdeksaan kaupunginosaan, käsittäen kolme päätietä, asuinalueen, temppelikompleksin ja kaksi nekropolia. Akropolilla sijaitseva kreikkalaistyyppinen temppeli oli omistettu etruskien pääjumala Tinialle, toinen nekropoleista pyhitettiin vedenjumalalle. Kaupungin ja temppelin perustukset on yhä nähtävillä ja myös itäinen nekropoli on yleisölle avoinna. Sen sijaan kosteikossa sijaitseva vedenjumalan kalmisto eli pohjoinen nekropoli on yleisöltä suljettu.
Tasangolta vihreille niityille laskeutuessa hahmottuu viehättävä hautarykelmä, jota ajan hammas on purrut. Hautojen yli levittäytyy keltainen kukkaloisto, aurinko paahtaa ja horisontissa siintävät vaaleansiniset kukkulat.
Joissakin kulmikkaista haudoista on kannet ja niitä koristavat munanmuotoiset kivet. Tämä omphalos-muoto symboloi maailman napaa tai kosmologian syntypaikkaa. Munanmuodon voi ajatella kätkevän myös jälleensyntymän ajatuksen. Alkuperäinen merkitys jää kuitenkin yhä etruskien salaisuudeksi.
