Skip to content Skip to sidebar Skip to footer

Kummallisin paikka Italiassa, jossa olen vieraillut, on Bomarzon kylä Laziossa, lähellä Viterbon kaupunkia. Keskiaikainen kylä korkealla Monte Ciminon huipulla on jo sinällään jännittävä, mutta kun sen rinteitä laskeutuu alas metsiin, löytää veret seisauttavia näkyjä. Bomarzon metsät kätkevät etruskien kulttipaikkoja, varhaiskristillisiä ja keskiaikaisia hautoja ja kylän ehkä tunnetuimman kohteen; manieristisen hirviöpuutarhan.

Etruskien salaisiin metsiin tutustumme myöhemmin, mutta nyt matkaamme tuohon hirviöpuutarhaan tai ”pyhään metsään”, nimeltään Sacro bosco di Bomarzo.

Bomarzon maisema aukeaa silmänkantamattomiin sinertyville kukkuloille. Kylän huipun kruunaa prinssi Pier Francesco ”Vicino” Orsinin (1523–1585) palatsi. Kapeat kujat päättyvät valtavan jyrkänteen reunalle, sen sijaan palatsilta laskeutuvat kiviportaat ja polku alas metsään, johdattavat omituiseen puutarhaan. Siellä toinen toistaan hullunkurisemmat hirviöt, möröt ja sankarit houkuttelevat mielikuvituksen ja runon maailmaan.

Vicino Orsini suunnitteli puutarhan väärentäjä ja arkkitehti Pirro Ligorion kanssa, vuonna 1552. Orsinin puolison, Giulia Farnesen kuoltua (1560), omisti prinssi veistospuiston vaimonsa muistolle. Sureva prinssi vetäytyi puutarhaan ja harrasti epikurolaista filosofiaa ja kavaljeerirunoutta. Orsinia inspiroivat ajan hengen mukaisesti antiikki, esoterismi ja noituus.

Arkkitehti Pirro Ligoriota (1513–1583) viehätti niin ikään antikvaarinen taide ja groteski manierismi. Ligorio toteutti lukuisia tunnettuja puutarhoja, kuten Villa d’Esten Tivolissa ja Paavi Pius IV Casinan Vatikaanissa.

Sacro bosco di Bomarzo

Teatterin idea

Bomarzon veistospuiston idea on lähtöisin Francesco Colonnan uni- ja rakkausseikkailusta (Hypnerotomachia Poliphili, 1499). Sittemmin on viitattu myös Giulio Camillon kirjaan Teatterin idea (L’idea del teatro, 1550), missä näytelmää katsotaan jumalan näkökulmasta (Lähde: Marco Bussagli, Il Giornale dell’Arte numero 399/2019). Se on mahdollisen ja mahdottoman runoutta, muistin taidetta, jossa erilaiset paikat ja traditiot muodostavat outoja kombinaatioita, luodakseen kokonaisen maailmankuvan.

Obeliskiteatteri.
Ninfeo.

Etruskitaruja ja roomalaista mytologiaa

Bomarzon ”metsäteatterissa” villieläimet ja myyttiset hahmot käyvät hyvän ja pahan taistoa. Ylimpänä istuu veden jumala Neptunus, joka viittaa laaksossa virtaavaan Tevere-jokeen ja Tyrennianmereltä saapuneisiin etruskeihin. Merihirviöt ja käärmeenvartaloiset raivottaret Echidna ja Furia seurustelevat leijonien kanssa. Roomalaisen mytologian voimahahmo Herkules puolestaan kurittaa tultasyöksevää roistoa Cacusta.

Merihirviö ja leijonat.
Giganttien taistelussa Herakles kurittaa Cacusta.

Ajan metaforat

Ylväänä vehreyttä vaalivat Ceres, maan ja kasvillisuuden jumalatar ja tyttärensä Proserpina, elämän ja kuoleman hallitsijatar. Tarun mukaan kuoleman jumala Pluto, kaappaa Proserpinan tuonpuoleiseen. Ceres etsii kiivaasti kadonnutta tytärtään ja jäädyttää maan ja kasvit, kunnes Proserpina palaa. Silloin koittaa jälleen kevät ja kukinnot.

Bomarzon puistossa kukat kukkivat, liaanit villiintyvät ja sammal valloittaa lohikäärmeen nahan. Elefantti, kilpikonna ja leijonapäiset sfinksit kutsuvat matkaajaa. Suosituin kaikista on Orco; hirviö, jonka kitaan voi kävellä sisään. Ja jos ei heti tule niellyksi, voi hirviön kielen päällä nauttia myös retkieväät.

Orco on maanalainen hirviö, jonka huulia koristaa Danten teksti Jokainen ajatus lentäköön ”Ogni pensiero vola.”

Kallistuva talo ja muita ihmeitä

Mörköjen lisäksi puutarhaa koristavat teatterit, aukiot ja hassut rakennukset. Niiden seiniin on kaiverrettu runoja ja mietelauseita. Voit istahtaa etruskidivaanilla, viipyä obeliskiteatterissa tai kiivetä kallistuvaan taloon. Mutta ovatko nämä kaikki 38 ihmettä huijausta vai puhdasta taidetta: ”Sien fatte per inganno o pur per arte?” kysyy kiveen punaisin kirjaimin uurrettu runo.

Etruskipenkkejä ”jokaiselle pimeälle ajatukselle”.
Kallistuva talo.
Giulia Farnesen muistoksi rakennettu temppeli.